Hyvä hetki

Pitäisi yrittää ihan tosissaan alkaa aktiivisemmaksi täällä blogin puolella.

Nyt pitäisi ainakin aikaa riittää paremmin, sen puutetta ei voi enää tekosyynä käyttää.
Kesätöitä ei ole löytynyt, joten saan makoilla koko kesän lomailla rahattomana kotona. Jee...

Toisaalta, ihan kivakin ottaa kesä rennosti kotoillen.

Suunnitelmissa olisi käydä paljon salilla, opetella lenkkeilemään, makoilla rannalla ja rentoutua (jos vahingossa saisin vähän tervettä väriä naamaan ja muualle, sekään ei olisi pahitteeksi), pitää jonkinasteista herkkulakkoa (ihan kuin olisi rahaakaan mihinkään ylimääräiseen herkutteluun), käydä jopa uimassa ja nähdä mahdollisimman paljon kavereita. Yleisesti sanottuna: ladata akkuja tulevaa syksyä, talvea ja koulua varten.

Ainakin hyvin nyt on lähtenyt lomailu (tai melkeen lomailu, tällä viikolla pari hassua lyhyttä koulupäivää jäljellä) alkuun: salilla on tultu käytyä, samoin kävelemässä. Vielä kun saisi tuon ruokailupuolenkin kuntoon, olisi todella jees alku kesälle.

Loppuviikosta voisin ottaa vähän uusia mittoja, painoa ja kuvaa, katsotaan mikä on lähtötilanne kesään :) Kesän jälkeen tilanne on toivottavasti huomattavan erilainen.

Ihanaa auringonpaistetta kaikille!

Horros

Eka, anteeks, en ole pitkään aikaan mitään kirjoitellut...

Ei vaan ole oikein ollut fiilistä kirjoittaa, eikä oikein mitään mistä kirjoittaisi.
Pää on ollut tyhjää täynnä ja viikot ovat vilahtaneet ohi töitä tehden ja nollaten.

Painosta mulla ei ole hajuakaan, farkkujen kiristävyyden perusteella voisin sanoa, että turvotusta ainakin on tullut, ellei jopa pari lisäkiloa, jippikajeijei - not. Maha on kuin vappupallon niellyt, posket pullottaa ja reidet on räjähdyspisteessä, tältä ainakin olotila tuntuu.

Ruokailut on mennyt hurjan huonosti - ihan liikaa, ihan liian huonoa tavaraa. Liikaa alkoholia, viihteellä käymistä, herkkuja ja roskaruokaa siihen huonosti sujuvaan normiruokailuun vielä lisäksi... Ei hyvin mene.

Missä on mun itsekuri on?
Missä motivaatio?
Miksen mä saa raahattua isoa persettäni salille?
Miksi mä vaan syön?

Kesäkunto... joo en tule olemaan tänäkään kesänä mikään miellyttävä näky shortseineni ja toppeineni... Mutta voin ainakin lohduttautua sillä, että ainakin pienempi kuin viime kesänä. Edes sen verran parannusta. Ja kesän aikana ollaankin niin peeaa, ettei ole varaa paljoa herkutella ja juhlia - riittää aikaa ja jaksamista käydä lenkillä ja salilla enempi. Ehkä kesän lopussa voisin olla muutaman kilon pikkuisempi? :)

Muut osa-alueet mun elämässä sujuu kaiketi ihan hyvin.

Olen tällähetkellä työharjoittelussa, paikka on aivan ihana ja tuntuu vahvasti siltä, että nyt mä olen oikealla alalla, tätä mä haluan tehdä tulevaisuudessa. Jes! :)

Parisuhteen uskon myös voivan hyvin. Pitkään aikaan ei olla saatu pientä kinastelua suurempia ongelmia aikaiseksi, ja vanhat ongelmat tuntuu jääneen taka-alalle ja unohtuneen. Toivon, että tää kriisi oli tässä, eikä mun tarvitse pelätä ja itkeä enää tän asian takia. Mä rakennan luottamustani uudelleen ja koitan opetella vähemmän vainoharhaiseksi. Ei pitäisi olla vaikeaa, onhan mulla maailman ihanin poikaystävä ♥ ♥ ♥

Ps. Tänään tuli taas vuosi lisää ikää, viisaammaksi en näköjään muutu millään. On vanha olo.
Poikaystävältä sain keikkaliput, ruusuja ja tuo ihanainen oli itse oikein leiponut omenapiirakkaa ja jopa tiskannut. Ihana se on ♥