Ne hetket, kun ei vaan jaksais.
Itkettää ja väsyyttää. Ahdistaa. Kaikki huolet ja kiireet kaatuu päälle.
Paino.
Ihan liian suuri. Muuttokiireiden ja turhien pippaloiden takia syömiset menneet ihan huolella päin sitä itseään. Iltaisin on myös kiva lohduttautua herkuilla, kun päivä on muuten vaan ollut huono, olo väsynyt, tai jokin muu loistava tekosyy X.
Raha.
Ei ole. Eikä ole tulossakaan. Kesätöitä ei löydy hakemisesta huolimatta, sossun toimeentulotukipapereiden täyttely kaikkine tulostettavine ja hankittavine liitteineen tuntuu ylivoimaiselta. Ehkä mä makaan koko kesän yksin kotona, kun ei ole varaa lähteä minnekään. Olettaen myös voivani elää poikaystävän siivellä. Vituttaa olla persaukinen opiskelija.
Muutto.
Kiire, sekasorto, tavarat väärässä kaupungissa, kaiken mahdollisen hankaluus. En suosittele kenellekään muuttoa ensin 100km päähän ja neljän vuoden päästä takaisin. Tavaramäärä viisinkertaistaa (vähintään) itsensä. Ja hamstraajaluonne kun on, niin mistään ei raaskisi luopua... Rahanmeno on myös aina jees...
Parisuhde.
Laimeaa. Stressaa. Ikävä. Ahdistaa. Pelottaa. Rakastan. Liikaa. Kelpaanko?
Kaikki.
Jos yhtää helpottaa nii 100km ei oo ees kaukana. Matka taittuu päälle tunnis. Et sentää muuta 400km päähä niiku moni esim pohjosest etelämpään!
VastaaPoistaTsemppii! Kyl asiat viel järjestyy♥ Älä jää kesäl kököttää yksin sisälle. Eti vaik joku rauhallinen paikka, jossa ei kule paljoo ihmisii ja tee piknikkei ota aurinkoo tai iha vaa rentoudut siel! Onha se kurja yksin mennä , mut takaan et se piristää oloo enemmä ku sisäl istumine!;)
Kiitos<3 Kyl nää tästä järjestyy, järjetön stressi ja ahdistus vaa kulminoituu kaikkii vastaantuleviin asioihin, jotka ei sujukaan näppärästi, seuraksena siis itkua, kun tuntuu että koko pakka hajoaa just sen asian takia :)
PoistaJa 100 km ei todellakaa oo paha, se vaan et tavaraa saa ajaa edestakaisin niin paljon, en oo toukokuussa muuta tehnykää ku istunu autos :D