Sivut

maanantai 27. lokakuuta 2014

Kriisit

Syysloma on nyt lomailtu, ja kotiin arjen pariin palailtu. Tuliaisena lomalta ainakin törkeä turvotus, vaa'alle en ole uskaltautunut vielä... Enkä siis lomaillut missään hienosti ulkomailla, ihan vaan vanhempien ja kavereiden luona.

Ruokaa, alkoholia, ruokaa, löysäilyä, alkoholia, mättöjä, ruokaa, löhöilyä, ruokaa... Tarvitseeko edes enempää loman sisällöstä sanoa?

Pohdin tänään hyppytunnilla, kuinka sekaisin olenkaan saanut aineenvaihduntani. Miten en enää vain laihdukaan lisäämällä liikuntaa ja syömällä sen 1000-1500 kaloria, joskus jopa alle. Miten mun kroppa pitääkin kiinni tästä valtavasta kilomäärästään...

Olenko ihan vaan yksinkertaisesti jojoilemalla voinut pilata aineenvaihduntani? 

Enkä todellakaan tiedä mitä tehdä.

Stressikään ei varmasti paranna asiaa. Stressaa koulutyöt, stressaa laihdutus, ahdistaa oma ulkonäkö, ahdistaa käytännössä kaikki mahdollinen. Ja ahdistukseenhan auttaa tunnetusti syöminen, herkuttelu ja mättäminen. You name it.

Jos olisin järkevä, niin alkaisin kai vain syödä sen  noin 2000 kaloria päivässä, terveellistä normaalia ruokaa, normaaleja annoksia, tasaisin väliajoin. Tasaisin energiansaantia. Liikkuisin silloin tällöin hyvän olon vuoksi. unohtaisin tän stressin laihdutuksesta ja laihtumattomuudesta. Nukkuisin kunnon yöunia. Hoitaisin kouluhommat pois ja lopettaisin kaiken turhan murehtimisen. Ehkä se ei haittaisi, että paino on mitä on, ehkä mä voisin opetella tykkäämään itsestäni ihan vaan näin. 

Ehkä.

Kunpa se olisikin noin helppoa...

Säälittävää.

Hanki nyt jo joku itsekuri.




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti