Mitä mä haluan, kuinka paljon, mitä mä toivon?
Helppoa tää ei tule olemaan, mutta mä olen (taas kerran) valmis tekemään parhaani. En yrittämään, vaan tekemään.
Haaveena on tietenkin omaa silmää miellyttävä, "täydellinen" kroppa. Osaan myös mielestäni asettaa realistiset tavoitteet itselleni, pystyn ymmärtämään ettei mun ruumiinrakenteella esimerkiksi saavuteta superlaihaa ja siroa malliballeriinakeijukaisen kroppaa, tulee luut vastaan. Enkä sellaista tavoittelekaan.
Haluaisin olla sporttisen näköinen, hoikka ja hyvinvoiva.
Haluaisin ihan vaan yksinkertaisesti tykätä siitä, miltä näytän ja olla itsevarma omissa nahoissani.
Rakastan lököttäviä paitoja ja ruutupaitoja. Tällä hetkellä ne tosin ovat selkeästi puettu siksi, että mahamakkarat ja hyppyriperse jäisivät piiloon. Kaipaan sitä, kuinka ne saavat näyttämään sirolta. Ja omaa vaatemakuani miellyttää esimerkiksi kahden ylemmän kuvan tyyliset asukokonaisuudet...
Kukapa ei myöskään haluaisi niitä täydellsiä farkkuja? Tällä hetkellä omani ovat mustat perus pillifarkut, koska kuvittelen myös niidenkin hoikentavan. Ja ne farkut on aina yhdistetty tylsästi isoihin huppareihin tai löysiin paitoihin. Haluaisin käyttää huoletta, ilman jalkamakkaroita, kaikenlaisia ihania värillisiäkin farkkuja, samoin haaveilen niistä täydellisesti hieman revityistä farkuista ♥ Varastossa olisi odottamassa "tavoitefarkkuja", jotka ovat joskus mahtuneet päälleni, niihin haluaisin taas mahtua.
Se kuuluisa rantakunto olisi myös mahtavaa saavuttaa. Voisi lähteä rannalle bikineissä ilman pelkoa siitä, että joku tulee työntämään valaan takaisin mereen. Heheh...
Sen kummempia fantasioita esimerkiksi reisivaosta ja muista överilaihuusjutuista mulla ei ole, tyytyisin onnellisesti vanhaan lukion aikaiseen vaatekokooni M, jolloin painoin n. 60-65 kiloa. Tosin toivon saavuttavani sporttisemman ulkomuodon vanhan laihalöysän sijaan.
Tää vaatii varmasti paljon työtä, hikeä ja kyyneleitä, mutta päivä päivältä mä olen lähempänä onnistumista. Ja mä todellakin aion onnistua.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti